Teksti: Henna Vanninen, Maija Koskinen
Anu Pentik on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista, muotoilijoista ja keraamikoista. Hän on nimeään kantavan Pentik Oy:n perustaja, suunnittelija ja taiteellinen johtaja, jonka kädenjälki on painunut suomalaisen keramiikkamuotoilun syvimpiin uurteisiin jo vuosikymmenten ajan.
Anun ja hänen miehensä Topin Posiolla perustama Pentik-yritys aloitti toimintansa vuonna 1971, ja ensimmäiset omakotitalon kellarissa tehdyt keramiikkaesineet tulivat myyntiin Posion Essolle.
Tänä päivänä Pentik työllistää noin 200 henkilöä ja keramiikkatuotteet valmistetaan edelleen Posiolla, Etelä-Lapissa. Pentikin tehdas, museo, myymälä ja galleria muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden ja vierailukohteen. Tänä kesänä galleriaan avautui kukkaloistosta ja lapsen ilosta inspiroitunut “Anu Pentikin kukkia — Flower power” -näyttely.
Alun perin Kuusankoskelta kotoisin oleva Anu ja hänen miehensä Topi muuttivat Posiolle vuonna 1969 Topin opettajanuran perässä.
“Täältä löytyi kaikki tarpeellinen”, Anu toteaa.
He halusivat kodin Lapista, mahdollisimman pohjoisesta, ja olisivat menneet vaikka Utsjoelle, jos siellä olisi ollut voimistelunopettajan työpaikka täytettävänä. Posio oli kuitenkin pohjoisin mahdollinen paikka sillä hetkellä. Heidät otettiin lämpimästi vastaan ja työyhteisö oli mukava. Silloin Posion kansankoulussa oli 14 lehtoria ja suuri määrä oppilaita.
Anu alkoi vetää kansalaisopiston kursseja kansakouluilla, kuten taideterapiaa ja käsityöiltoja. Hän tapasi Posiolla ihania ihmisiä ja vuodenkierron vaihtelut tekivät vaikutuksen. Luonto ja ihmiset saivat heidät jäämään.
Yrittäjällä oli pian kädet täynnä töitä. Aluksi Anu otti yhden apulaisen, sitten toisen ja kolmannen ja siitä se sitten lähti. Lopulta myös Topi jätti koulunopettajan työnsä ja siirtyi mukaan yritystoimintaan. Hän ei koskaan palannut kouluun opettamaan.
”En usko, että Tampereella, Turussa tai Helsingissä voisi tapahtua tällaista”, Anu pohtii.
“Posiolle muuttaminen on helpompaa, jos on mahdollisuus alkuun tehdä etätöitä, mutta kyllä täältäkin löytyy töitä. Työpaikkoja voi löytää erityisesti puuteollisuuden alalta. Yrityksiä syntyy lisää ja ne tarvitsevat työvoimaa”, Anu Pentik pohtii.
Elämä pohjoisessa voi yllättää muualta tulevan.
“Pohjoisen talvi ja pimeys vaativat sisäistä voimaa, eikä täällä ole baareja tai diskoja niitä kaipaaville. Luonto, metsästys, kalastus, suunnistus ja hiihto tarjoavat kuitenkin paljon harrastusmahdollisuuksia”, Anu kertoo.
Posiolta löytyy erilaisia harrastusporukoita, yhdistyksiä ja tekemistä moneen lähtöön. Kansalaisopiston kursseilta moni on löytänyt oman rakkaan harrastuksen, kuten keramiikan valmistuksen.
Arjen yhteisöllisyyttä löytyy pienissä ryhmissä. Anu itse on niin kädet savessa, että aika ja energia ei riitä kaikkialle, mutta omassa piirissä ja pienemmissä yhteisöissä on vahvaa yhteisöllisyyttä.
“Apua saa aina tarvittaessa ja täällä on luottoihmisiä, joille voi soittaa ja pyytää apua”, Anu iloitsee.
Alansa yksi arvostetuimmista taiteilijoista Suomessa on kokenut uransa varrella kivikkoisiakin ajanjaksoja.
“Taiteilijaksi kasvaminen on monille mutkikasta. Tulee hetkiä, jolloin tuntuu, ettei osaa mitään eikä ole mitään. Silloin ei saa jäädä siihen tunteeseen makaamaan, vaan pitää lähteä pienin askelin etsimään jotain uutta.”
Anun tyttärentyttären tytär, 8-vuotias pikku-Sylvi, on hyvä esimerkki; hänestä inspiroituneena Anu on saanut valtavasti hyviä ideoita.
“Kivikkoisuus kuuluu kasvuun ja pitää itse huomata, milloin junnaa paikallaan”, Anu toteaa.
Itseoppineisuus on vaikuttanut Anun matkaan merkittävästi. Kun ei ole ollut riittävästi koulutusta, sitä on pitänyt hankkia itse.
“Pitää olla nälkäinen uuden oppimiselle. Pentikillä on vieraillut ammattikeraamikkoja ympäri maailmaa ja uutta tietoa tulee koko ajan. Tämä on jatkuvaa oppimista.”
Anulla on nuorille ja itseään etsiville ainakin yksi vinkki.
“Jonkinlainen peruskoulutus on hyvä olla. Siitä saa pohjan, josta lähteä kohti uutta.”
Posiolla taiteeseen ja inspiraatioon vetää erityisesti luonto, vuodenajat ja jatkuva muutos. Vierailijat tuovat mukanaan uutta ajateltavaa ja syntyy keskusteluja, jotka vievät ajatuksia eteenpäin.
“On tärkeää tietää, ettei kukaan ole yksin mitään. Taustalle tarvitaan turvaverkko — ihmisiä, joiden seurassa kasvaa ja kehittyy. Ei kannata lähteä baariin etsimään seuraa ja huvittelemaan, vaan kannattaa löytää ihmisiä, joiden kanssa voi kasvaa.”
Vaikka Anu on tehnyt työtään pitkään, hänkin tarvitsee ihmisiä, joiden kanssa sparrata ja keskustella.
“Pitää uskaltaa uskoa omaan juttuun, vaikka faktat eivät olisi aina vahvimmat. Pitää uskaltaa heittäytyä.”
Anu ja Topi heittäytyivät Posiolle — halusivat elää korvessa ilman sähköä, mahdollisimman alkukantaisesti. Sitä kesti puolitoista vuotta, ja sitten se sai riittää. Mutta he kokivat sen.
“Elämännälkä, kokemusten hankkiminen ja heittäytyminen ovat vaalimisen arvoisia. Aina voi palata, jos jokin ei toimi. Voi löytää uuden suunnan”, Anu kertoo.
Anu ja koko perhe ovat viihtyneet luonnonrauhastaan tunnetulla Posiolla.
“Niin kauan kuin posiolaiset pysyvät luontevina ja luonnollisina ihmisinä, niin kauan kaikki toimii. Jos tänne alkaisi tulla teennäisyyttä, niin Posio ei olisi enää sama paikka. Teennäisyys on sitä, että yritetään koko ajan olla jotain enemmän: parempia, kauniimpia, keinotekoisesti jotain muuta kuin oikeasti ollaan. Se on muovielämää.
Posio on hieno paikka, jossa ihminen voi hyvin. Toivottavasti tänne ei koskaan tule valtavaa massaturismia, sillä silloin alue kärsii. Tänne tulevat ihmiset etsivät luonnon parantavaa voimaa, ja se pitää säilyttää.”
Pentik-gallerialla on esillä kesäinen ja taiteellinen kokonaisuus, jossa yhdistyy posiolainen kiviluonto, veistokselliset muodot ja kukkien voima — Flower power. Inspiraatiota taiteeseen Anu Pentik on tällä kertaa saanut kuvanveistäjä Henry Mooren teoksista sekä 8-vuotiaan lapsenlapsenlapsen, Sylvin, luovuudesta ja rohkeudesta. Myös Sylvin teoksia voi nähdä Pentik-gallerialla.
“Sylvi edustaa turmeltumatonta luomisen iloa. Hän ei vielä ole kriittinen, vaan tekee innolla. Kun hän tulee kylään, hän kysyy: ”Missä on savi?”
Anulla on kotona savea häntä varten. Sylvi rakastaa maalata ja Anu on suorastaan kateellinen — hän haluaisi itsekin kokea samanlaisen luomisen ilon.
Perä-Posion Timisjärvellä sijaitseva Pentik-kartano on erittäin vaikuttava kesäkohde, jonne kannattaa suunnata Pentik-mäen vierailun ohella. Timisjärven kartano on vanha, vuonna 1862 valmistunut porotila. Anu ja Topi päättivät kunnostaa arvokkaasti ikääntyneet rakennukset ja tila toimii nyt upeana käyntikohteena, jossa saa kierrellä ja ihastella upeaa taidetta kahvilan aukioloaikoina.
Tänä kesänä Lapin Martat avasivat Timisjärven kartanolle kesäkahvilan. Kahvila on auki joka päivä 10.8.2025 asti kello 11-18, ja tarjolla on keittolounasta kello 11-13 välillä. Martat järjestävät kesän aikana monenlaisia tapahtumia ja työpajoja villiyrtti-workshopeista yhteislauluihin ja kansallispukupäivään.
